Sivistys on kaiken sielu

Riikka Pirkkalainen

Sivistys on minusta ennen muuta asenne. Se on halu oppia koko ajan uutta ja kehittää ympärillään olevaa. Sivistys on myös kohteliasta, toiset huomioivaa käyttäytymistä.

Asenteen lisäksi sivistys on yksittäiselle ihmiselle perustarve, kuin jano. Se on uteliaisuutta, jonka tyydyttäjäksi sivistynyt hakee varmennettua tietoa. Jano ajaa viemään maailmaa aina parempaan suuntaan.

Sivistys ei ole yhtä kuin yksittäinen tutkinto. Yhteiskunnan tasolla sivistystä ylläpitävä voima on kuitenkin jatkuva satsaaminen oppimiseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Keskustalle tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen on korvaamattoman tärkeä periaate.

Sivistys on myös kulttuuria. Ei ylhäältä määriteltyä ja yhtä oikeaa kulttuuria taiteen alalajina, vaan laajaa ymmärrystä siitä, mistä olemme tulleet ja millaisia paikallisia kulttuureja ympärillämme on. Ymmärrys omasta kulttuurista on pohja terveesti kehittyvälle maailmankuvalle.

Politiikassa sivistys on vastavoima populismille. Identiteettipolitiikan kiemuroissa on hyvä huomata, että myös ulkoisin mittarein sivistyneinä pidetyt ruokkivat populismia. Sivistynyt on aidosti suvaitsevainen, joka antaa tilaa toisen äänelle ja näkökulmalle. Sivistyneesti suvaitsevainen on empaattinen, ei poissulkeva. Sivistynyt hakee ratkaisuja ja kompromisseja totuuden julistamisen sijaan.

Keskustalle sivistyksen on oltava kaiken tulevaisuustyön pohja. Sivistys suomalaisen osaamisen kehittymisen pohjana on meille arvo, jonka pitää näkyä myös käytännön politiikassa. Osaamisen vahvistaminen vaatii myös sitä, että keskustalaisen politiikan kautta tarkastellaan kriittisesti olemassa olevia rakenteita. Tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen vaativat uudistuksia. Erityisesti Keskustan on pidettävä huolta siitä, että pojat saavat tulevaisuudessa tasavertaisen oppimisen mahdollisuudet.

Keskusta toteuttaa sivistyksen periaatetta kaikessa toiminnassaan. Puolueen järjestötyön on aina vahvistettava toimijoidemme osaamista eri politiikanaloista ja vaikuttamisesta. Sivistys ei siis ole vain politiikan sisältöjä, se on keskustalainen toimintatapa.

Sivistystä on lopulta mahdotonta määritellä. Sivistys on kuin kaiken sielu, se on jatkuvaa ihmisenä kasvamista. Ehkä sivistynein on sellainen henkilö, joka tietää, ettei koskaan ole valmis.


****

Kirjoitus on vastaus Sivistysseuran vuosikokouksen haasteeseen, jossa vuosikokous haastoi puoluejohtoon pyrkivät avaamaan ajatteluaan sivistyksestä. 

Piditkö? Jaa teksti muillekin!