Miltä voisi näyttää keskustalainen sivistyspolitiikka?
"Keskusta on harvoin, jos koskaan, sortunut elitismiin omassa sivistys- ja koulutuspolitiikassaan."
Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja monen iloksi keskustalla on puheenjohtajuus mm. koulutusta käsittelevässä “Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -työryhmässä.
Puheenjohtajana ryhmässä toimii kansanedustaja Hanna Kosonen.
On hienoa, että eduskuntaryhmässä on priorisoitu varhaisessa vaiheessa koulutus- ja sivistyspolitiikka korkealle. Joskus työryhmien puheenjohtajuus on ennakoinut jopa mahdollista asianomaisen alan ministerin tehtävää.
MUTTA miltä voisi näyttää tulevalla hallituskaudella keskustalainen sivistyspolitiikka?
Vaikka kirjattu hallitusohjelma on aina usean puolueen kompromissi, on tärkeää, että jo varhaisessa vaiheessa keskustalaiset painotukset nousevat esille.
Toisten ymmärtämistä ja sovussa elämistä. Jatkuvaa oppimista. Eri taiteen ja tieteen alojen oppimista. Laajaa ymmärrystä ja tietopohjaa ihmisyydestä ja maailmasta. Koulutuksellista tasa-arvoa.
Muun muassa nämä asiat nousivat esille, kun Keskustan Sivistysseura järjesti jäsenilleen kyselyn huhtikuussa koskien sitä, minkälaisia asioita keskustan tulisi puolueena painottaa omassa sivistyspolitiikassaan.
Mutta miltä tämä voisi näyttää konkreettisina toimina?
AMMATILLISEN koulutuksen tilanne huolestuttaa laajasti erityisesti lähiopetuksen osalta. Tähän keskustalla on jo korjaavat toimenpiteet olemassa, jotka tulee saada kirjattua mahdolliseen hallitusohjelmaan.
Oppivelvollisuuden pidentäminen saa vahvan tuen, kuten myös toisen asteen maksuttomuus. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus taas jakaa mielipiteitä, vaikka arvostus varhaiskasvatuksen työtä kohtaan on korkealla.
Helppo pääsy kirjastopalveluiden ääreen niiden kaikessa monipuolisuudessaan on tärkeää turvata. Sama koskee harrastusmahdollisuuksia.
Kirjastopalveluita ja kulttuurikasvatusta arvostetaan laajasti – eikä ihme. Keskusta on harvoin, jos koskaan, sortunut elitismiin omassa sivistys- ja koulutuspolitiikassaan.
Esimerkiksi kirjastopalvelut ja vapaa sivistystyö ovat todellista kansansivistystä, joilla voimme parhaimmillaan tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen koulutustasosta riippumatta.
Kulttuurikasvatus rikkoo parhaimmillaan ennakkoluuloja maailmassa, jossa me emme kuitenkaan ole yksin vaan toisten kanssa on tultava toimeen. Tämä vaatii tietenkin myös oman historian tuntemista ja ymmärtämistäkin.
AJATUS kansansivistyksestä kantaa myös kun puhutaan ns. elinikäisestä oppimisesta. Yksittäistä ihmistä ei saa vastuuttaa liikaa koulutuksen kustannusten osalta. Jo nyt tutkinnon jälkeinen kouluttautuminen kasautuu heille, jotka ovat jo kiinni työelämässä.
Työelämän ulkopuolella olevat jäävät siis paitsi myös koulutusmahdollisuuksista. Juuri he, joille tästä olisi eniten apua. Keskustalle on luontevaa korostaa tässäkin “koulutuksen köyhän asiaa”, jotta erityisesti he, jotka ovat vaarassa jäädä sivuun koulupolulta saadaan siihen takaisin mukaan.
MIKÄLI hallitusneuvottelut Antti Rinteen sosialidemokraattien kanssa johtavat yhteiseen hallitukseen, tarjoaa tämä keskustalle ja demareille mahdollisuuden turvata jo perustamisestaan lähtien kantaneen suomalaisen peruskoulun tärkeimmän osan: tasa-arvon.
Luokkiin on palautettava rauha ja arvostus opettajien työtä kohtaan nostettava entiselle tasolle. Yhä harvempi nuori näkee opettajankoulutuksen houkuttelevana vaihtoehtona.
Tämä kehityssuunta on käännettävä. Perusasiat kuntoon ja tukea opettajille esimerkiksi uuden opetussuunnitelman soveltamiseen ja kolmiportaisen tuen käyttöön, jotta oppilaat saavat juuri sitä tukea, jota he tarvitsevat.
KESKUSTAA tarvitaan myös sivistyspolitiikassa. Yksilökeskeisenä aikana tarvitaan lisää yhteisöllisyyttä ja uskoa jokaiseen ihmiseen.
Yhteiskunta, jossa kansalaisilla on vahva yleissivistys ja terve kansallinen itsetunto pärjää ja menestyy ja voi luoda vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Tässä on keskustan paikka ollut ennen ja niin on myös nyt.
Arttu Karila
puheenjohtaja
Keskustan Sivistysseura