Huomio oppimistulosten eriarvoistumiseen, syrjäytymiseen, koulutuksen yleissivistävän roolin vahvistamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen voimavaroihin. Tässä painopisteitä, joiden on välttämätöntä näkyä tekoina seuraavan neljän vuoden aikana, sanoo Keskustan Sivistysseuran puheenjohtaja Arttu Karila.

Keskustan avaukset pienten lasten koulusta, kattavista mielenterveyspalveluista jokaisella koulutusasteilla, oppioikeudesta toiselle asteelle sekä elinikäisen oppimisen yhteiskuntasopimuksesta vastaavat odotuksiin, joita koulutusta kohtaan nyt asetetaan.

Suomessa on perinteisesti panostettu lasten ja nuorten alueelliseen yhdenvertaisuuteen, mutta synkät pilvet kerääntyvät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen poikien ylle. Yhtään nuorta ei ole varaa hylätä. Koulutuksen laatu ja saavutettavuus on turvattava niin Helsingin lähiöissä kuin myös pohjoisen pienissä kunnissa, Karila sanoo.

2010-luvulla koulutuksen kenttää ovat haastaneet säästöt ja isot uudistukset, kuten ammatillisen koulutuksen reformi. Henkilökunnalta on vaadittu joustamista ja totuttautumista isoihin muutoksiin.

Kohennettu taloustilanne mahdollistaa vakauden ja investoinnit myös koulutuksen kentällä.

Nyt on satsattava koulutukseen myös valtion talouspäätöksissä. Lähtökohdaksi tarvitaan selkeämpi näkymä siitä, mitä koulutuksen tekijöiltä ja opiskelijoilta toivotaan. Tempoilun sijaan tarvitaan yli vaalikausien kantavaa ajattelua. Sellaiseksi eivät riitä vallassa yli vaalikausien istuvan virkamieseliitin visiot. Viime kädessä vastuun kantavat kansan valitsemat päättäjät eduskunnassa.

Kunnianhimoisten tavoitteiden toteutuminen vaatii luottamuksen ilmapiiriä hallituksen, ministeriön ja koulutuksen kentän  välille. Ruohonjuuritaso varhaiskasvatuksesta yliopistoihin on otettava mukaan työhön avoimin mielin. Tässä on tulevalla opetusministerillä suurin vastuu, Karila päättää.