PISA-keskeisyys ohjaa koulunkäyntiä myös poikkeusoloissa
“Poikkeusolojen vallitessa ei ole oikea aika lähteä tekemään suuria muutoksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kun poikkeusoloista on luovuttu Suomessa on kuitenkin syytä käydä keskustelu siitä, painotetaanko tällä hetkellä perusopetuksessa oikeita asioita.”
Suomessa on eletty pian pari kuukautta poikkeusoloissa. Yksi näkyvimmistä muutoksista yhteiskunnassa liittyy kouluihin ja opetukseen: valtaosa oppilaista on ollut etäopetuksessa maaliskuun puolestavälistä lähtien. Seuraukset poikkeusjärjestelyistä alkavat nyt tulla pintaan.
Kun Suomen hallitus pohtii poikkeusjärjestelyjen jatkoa on yksi osa pohdintaa myös etäopetuksen jatkaminen.
Asiantuntijoiden suhtautuminen jatkoon jakautuu selvästi.
Toisaalta oppilaiden arvioinnit on tehty jo siihen mennessä, kun koulut saadaan auki. Oppilaat palaisivat siis koulunpenkille tietoisina siitä, että heidän tunnilla tekemillä asioillaan ei ole vaikutusta arvosanoihin koska se on arviointijakson ulkopuolella. Tämän keskellä opettajien pitäisi saada luokkaan järjestys kaksi kuukautta toisistaan eristyksissä olleiden oppilaiden kesken.
Onnea yritykseen itse kullekin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ilmoittikin jo vastustavansa “jyrkästi” lähiopetukseen palaamista
Toinen näkökulma ja arviointi saadaan sosiaalipuolen näkökulmasta:
Kun aikaisemmin ison osan opettajien työajasta ovat vieneet koulussa heikoimmin pärjäävien oppilaiden tukeminen, alkaa nyt poikkeusoloissa “kympinoppilaatkin” kärsiä – paitsi oppimistulosten mutta myös ennen kaikkea henkisen hyvinvoinnin osalta.
Oman arjen hallinta on haasteellista korona-aikana jo monelle aikuisellekin. Näin ollen ei ole mikään ihme, että haaste on vielä suurempi lapsille ja nuorille. Tämä näkyy oppilaiden hyvinvoinnissa ja suoriutumisesta koulutehtävistä.
Sosiaalipuolen toive olisikin saada mahdollisimman nopeasti oppilaat takaisin toistensa seuraan ja palautettua normaali arjen rytmi kouluihin ja koteihin.
Poikkeusolot ovat nostaneet pintaan tämän hetken prioriteetit opetuksessa.
Esimerkiksi OAJ:n jyrkkä kanta etäopetuksen jatkamisen puolesta paljastaa kuinka suorituskeskeinen Suomen peruskoulu on. Kun arvosanat on annettu nähdään koulujen kasvatustehtävä täytetyksi.
Näinhän se ei toivottavasti ole.
Suomen perusopetuslaki asettaa opetukselle selvät tavoitteet:
“Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.”
Siis:
- Tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen
- Antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja
Tässä kohti moni koulutuksen ammattilainen syystäkin hymähtää jalolle tekstille ja tavoitteelle. Arki kun kouluissa on paljon yksinkertaisemmista asioista selviytymistä.
Poikkeusolojen vallitessa ei ole oikea aika lähteä tekemään suuria muutoksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kun poikkeusoloista on luovuttu Suomessa on kuitenkin syytä käydä keskustelu siitä, painotetaanko tällä hetkellä perusopetuksessa oikeita asioita.
Koulutuksemme vahvuutena on perinteisesti pidetty sitä, ettei meillä painoteta liikaa mittausta, vaan opiskellaan oppimisen ja ihmisenä kasvun vuoksi. Esimerkiksi PISA-menestys on syntynyt tämän sivutuotteena.
Jos suurin keskustelu koulutuksen kehittämisen ympärillä käydään digiloikkien ja PISA -pisteiden ympärillä, hämärtyvät asioiden mittakaavat.
Eiköhän tärkein tavoite ole tasapainoisten kansalaisten tukeminen ja kasvattaminen aikuisuuteen. Tiedot ja taidot saadaan sitten tähän nojautuen.
Arttu Karila
puheenjohtaja
Keskustan Sivistysseura
